torstai 31. maaliskuuta 2011

Aurinkoisempi mieli kun sai vähän nukuttua! Sen verran on ollut murheita ettei edes seksiä ole kiinnostanut ajatella.. Nyt on sekin asia pyörinyt mielessä. Ehkäpä saan jonkin ohjeistuksen viikonlopulle huomenna...

Toivottavasti nautit Sinun päivästäsi :)

Yst.
-M

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Päivitys

Satuin näkemään viestisi, vaikken enää juuri tuota postilaatikkoa käytä.

Nyt olen loppuviikon vain työaikana netissä, enkä täällä kovin syvällisiä välttämättä ehdi kirjoittamaan. Toivottavasti ymmärrät sen. Olen kuitenkin ehtinyt tallentaa muutamia luonnoksia ajatuksista joita on herännyt, ja nyt kun pyydät päivitystä niin lisään ne tähän.

Olen ihmetellyt ivallisuutta, haukkumista, ihan selkeää ärsyttämistä jota en ymmärrä. Juuri tällä hetkellä en todella halua sitä, varsinkaan jos se on jotenkin tekemällä tehtyä ja saa vain ja ainoastaan kurjan, ärsyyntyneen ja huonon olon. Vai tulkitsenko sen vaan sotajalaksi ja kilpailuhalukkuudeksi, kun tarkoituksenasi voi olla selventää asemaani missä haluat että olen. En osaa näitä, ja kuten olet sanonutkin, minulla on lupa olla epävarma koska opettelen ja vähä vähältä tutustun lisää. Sitä minä olenkin: epävarma. Olen voittanut monia paniikinaiheisia tilanteita ja olen siitä ylpeä ja iloinen ja haluaisin myös että ne miellyttävät sinua.

Mutta luulen toisaalta että meissä on jotain samaa luonteessa, kuten magneetin kaksi samaa puolta ovat, ja se saa joskus aikaan sinulla ajatuksen että yritän pelata jotain peliä, ja minussa taas reaktion että haastat riitaa kun vain koitat tiputtaa ehkä minua maan pinnalle. Vai testaatko maltillisuuttani olla aukomatta päätäni takaisin ja niellä? Se on ihan uskomattoman vaikeaa kun tuntuu että hyökkäät aina kun olen väsyneimmilläni, ahdistunein, epävarmin ja masentunein. Lyö lyötyä? Saatat ehkä ajatella alistamista myös tuollaisena, että haluat tuottaa pahaa oloa, sitäkään en tiedä. Saatat kokea luonteeni uhkana ja siksi nälvit, sitäkään en tiedä. Saatan myös tulkita kaiken aivan väärin kärkkään kirjoitustavan ja lyhytsanaisuuden takia. Sitäkään en tiedä.

Olen vasta hiljattain omaksunut taidon pitää omat puoleni, jotka todella koen välttämättömiksi, en ole aina sitä osannut. 'Se on ollut hyvä ja terveellinen taito oppia ja jopa elintärkeä tilanteessani. En nouse usein vastaan, nielen ja annan olla. Nyt on vaan hiljattain ollut sellaisia elementtejä elämässä että ilman itsepuolustusta en tässä enää olisi, sen olen oppinut ihan huomaamattani ja sikäli myönnän olevani itsekäs, kuten minua luonnehdit. Olen alkanut tunnustella omia resurssejani ja kylmästi vetänyt rajan jos joku tuntuu liian paineistavalta, koska tiedän mitä siitä seuraa. En halua samaan kuntoon kuin joitakin aikoja sitten. Hoidan vain itseäni.. Ja luotan, että haluat samaa, mutta sinun on vaikea sisäistää toimintakykyni kun emme tunne ja jokapäiväistä ajatuksenjuoksuani et näe. Siksi olen sen oikeuden ottanut itselleni. Muuten romahdan, tiedän sen.

Tämä omien puolieni pitäminen on tullut vasta ihan vuosi-pari sitten, ja siitä olen tyytyväinen koska se on sen edellytys että pääsen töihin, hoidan itseni, laskut, perheen, toimin jokseenkin kuin normaali "mullon kaikki hyvin" -tyyppi. Mutta se vie voimia nyt kun on epävarmuus joka suunnalla. Siltikin, olen heittäytynyt tilanteeseen joka lisää epävarmuuttani edelleen...  Se oma resurssini, sitä et voi tietää vaikka luotankin siihen että tiedät mitä teet. Sen koen olevani omalla vastuullani ja toivon sydämestäni että uskot asian olevan todella niin että jos kerron ettei joku ei onnistu niin siihen on oikeasti hyvä syy olemassa.Masokismia,uteliaisuutta, tyhmyyttä, turhautuneisuutta tai mitä lie.

Mutta me emme ole vastakkain. Pidän olemisesta hallinnan alla, ja olen oppinut sinulta paljon uutta myös itsestäni. Joskus tuntuu vaan epävarmalta, epäröivältä ja siltä, pystynkö täyttämään kaikki kriteerisi, mitä minulta odotetaan ja saanko tästä itse yhtä paljon.. Mutta sitä ei auta kuin odottaa, sillä ennalta-arvattavuutta tässä ei ole, ei tule eikä pidäkään. Sitten tulee turhautumisia. Sitten tulee niitä että yritän toimia mahdollisimman hyvin ja en saa kuin ahdistavia kysymyksiä joihin en osaa vastata kun en ole asiaa niin ajatellut, tai ajatukseni vääristetään aivan toisenlaiseksi kuin ne oikeasti ovat,. tai en tiedä kuinka pitäisi suhtautua mihinkin, tai olen vaan turhautunut koska en ole saanut kosketusta sataan vuoteen.

Ja vielä se, että miksi ihmeessä ajattelet että kaipaisin jotain orgasmilupa-automaattia? Ilman muuta tekisin sen mieluiten itse juuri silloin kun haluan, en hyödy siitä mitään että pyydän luvan, saan sen ja laukean. Aivan hyvin voisin jättää pyyntövaiheen silloin pois. Se ei tuo minulle mitään, vaan se että siitä päättää joku muu.

Ja sitten vielä se, että joka kerta kun tapaamme, en tunne noin. Tunnen ujoutta, kiihottuneen epävarmaa hyvää oloa ja arvostusta sinua kohtaan, juuri niitä tuntemuksia mitä ajattelinkin näiden asioiden tuovan, en tajua miksi nuo asiat muuttuvat heti niin stressaavaksi jälkeen päin..
Suurimman osan näistä kirjoitin viime viikolla. Ei ajatukseni ole muuttuneet mutta olen joutunut nyt suuntaamaan keskittymiseni pois tämmöisistä pyörittelyistä, ei ole kovin hyvä tilanne menossa nimittäin. Joo, se on elämää. Tiedän. Mutta kun haluat tekstiä, niin tässä sitä nyt sitten on.

Tänään kaipaan unta.
-M

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Mitähän mietit...?

En ole kuullut mitään maanantain jälkeen kun hermostuit minuun kun en päässyt tapaamiseen. En tiedä ollenkaan missä mennään... Säännöt olen kuitenkin muistanut ja niitä noudattanut.

-M

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Kaipaisin jo lupaa koskea...

On ollut niin pitkä tauko. Ja odottelen kuukautisiakin pian, sitä ennen on aina niin virittynyt olo, ja stressikin helpottaisi ja ja.....

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Luin tänään eilen ylös kiroittamani ajatukset, ja sävy oli melko pippurinen... En poiminut sieltä muuta mitä haluan sanoa kuin sen, että stressaan paljon siitä, täytänkö kaikki odotukset ympärilläni ja kuinka hyvin. Nyt kun tulee hetki hetkeltä enemmän valinnan paikkoja, kumman jätän täyttämättä kun rajatkin on, niin se ahdistaa. Ja siis niitä hetkiä tulee jotenkin tällä hetkellä tosi monelta taholta ja velvoitteen tunne on joka suuntaan aika kova nyt. Siinä myös syy miksi olen hiljaisempi. Saat kyllä aina minut kiinni kun haluat, ja toimin aina kuten haluat, mutta koitan pitää sen paineistuksen minimissä. Mm. eilen feikkasin puhelimessa, niinkuin on sovittu. Enkä edes koskenut..

Olin monesta asiasta eilen ärtynyt ja osa niistä oli ihan aiheellisiakin mutta tekstin sävy tuntuu tänään sellaiselta että ihan hyvä etten eilen sitä julkaissut... ;)

En tiedä mitä odottaa.
-M

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Päivitys huomiseen..

Kirjoitin ainakin romaanin verran ajatuksia ylös päivällä, mutten uskalla julkaista sitä ennenkuin todella nukun ja katson huomenna mitä niistä menee väsymyksen piikkiin. Pähkinänkuoressa harmiinnuin siitä että kun minun työpanoksestani maksetaan kuukausipalkka jolla elän, vaatii vastuuni ja kannan sen, saan "voi hellanlettas" -palautteen. En halua lisästressiä ja siksi priorisoin, tietenkin olisin mielummin tapaamisessamme kuin töissä.

Mutta kuten sanoin, katson huomenna mitkä ajatuksistani oli impulsiivista väsymystä ja mitkä aiheellista julkaistavaa..

-M

lauantai 12. maaliskuuta 2011

..kiitos?

Huh..

Muistan kyllä pienenä tehneeni jotain tuollaista. Olen jatkanut ja jatkanut, uudelleen ja uudelleen.. mm. sähköhammasharja oli hyvä.. Sittemmin sukupuolielämäni alettua aloin huomata etten niin helpolla laukea yhdynnöissä. Ajattelin, että se johtuu klitoriksen "turtumisesta" joten aloin pitää pitkiäkin pausseja. Laukeamiseni ja kiihottumiseni on muutenkin parisuhteiden myötä alkanut olla kiinni mielentilastani hyvin pitkälle..

Kun lähdin tapaamisestamme, olin aivan poikki.. Pää tyhjä. Ja jotenkin sellainen olo kuin olisi käynyt huoraamassa.. Alistunut..? Kun sain viestin laueta vielä bussimatkalla, en olisi halunnut. Olin kuitenkin sen verran rauhoittunut ja saanut hengähtää ajatuksissani (ja busseissa on aina jotain rauhoittavaa.. fantasioin usein bussissa) ja jostain syystä kiihotti kaiken tapaamisemme miettiminen, onnistuin saamaan.  Sitäpaitsi luulen että jäin kiinni siitä.. Kunnes sain viestin tehdä sama heti kotona ja jatkaa sitä tunnin välein kunnes menen nukkumaan. Melkoinen epätoivo.. Muistin silloin keskustelemaamme: jos en tottele, kumpikaan ei hyödy mitään.. Niin hengähdettyäni suljin silmät ja jostain syystä vähän kiihottuen kokemaani miettien edelleen, rentouduttuani, hain sitten varman leluni jolla saisin sen ehkä "kivuttomammin" tehtyä. No ei se kivuttomasti mennyt.. Hiki valui ja pisteli,  mutta laukesin.. Sen jälkeen oli pakko pyytää lisäaikaa kun katsoin kelloa, ja tajusin että on vielä tehtäviä ja tunnin päästä pitäisi vielä.. En saanut aikaa. Piti organisoida. En kuitenkaan enää pystynyt laueta suihkussa sormien tai suihkun avulla.. Menin suihkun jälkeen sohvalle leluni kanssa, joka alkoi hiipuakin.. Luulin etten pysty saamaan niin heikolla teholla enää mitenkään jos se vielä hiipuu. Se kesti kauan, viilsi, pää meinasi räjähtää mutta se vielä sieltä napsahti... Sen jälkeen en nähnyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin laittaa silmät kiinni.. Katsoin kelloa, ja jos olisin vielä hereillä tunnin päästä, joutuisin laueta taas. En olisi mitenkään halunnut, en enää jaksanut joten katsoin kellosta niin että olin mennyt sänkyyn tarpeeksi ajoissa, nukahdin luultavasti ennen puolta kahtatoista jolloin olisi pitänyt hereillä ollessa tehdä jälleen uusi.

Se sattui eilen. Sitli, nyt jotenkin kiihottaa, eilen sattui.. häkellytti, masennutti, nolostutti, kirveli.. Pohkeetkin krapmmasi näköjään niin että aamulenkillä aivan jumissa. Koin paljon uutta.. En ihan vielä osaa pukea sanoiksi mitä siitä ajattelen.. Kiihottaa, hämmentää, kiinnostaa ja tuo vähän huonoakin oloa. Mutta vielä en ole jäsentänyt kaikkea..

En ollut varma halusitko minun tyydyttävän Sinua, milloin saisin lähteä, mitä minun tuli tehdä.. Kunnes muistin sanasi "ei se mitään pikkuinen, kunhan muistat vain että minä määrään suunnan milloin mihinkin mennään". Niinpä uskalsin tehdä lähtöeleitä, luottaen että korjaat jos niin ei pitänyt tehdä..

Toivoisin Sinun kommenttia. jotain mielipidettäsi pohdinnoistani.. tai tekemisistäni, virheistäni, asioista joista olet ollut tyytyväinen..? Koska sen tiedän että miellytän, jos vain tottelen. Mutta kuten itse olet sanonut haluavasi päästä pääni sisälle, haluaisin myös tunnustella niitä asioita mitä Sinä ajattelet miten olen toiminut missäkin tilanteessa, mitä olet mieltä tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni, niin osaisin miellyttää jatkossa ehkä paremmin.. huomioida paremmin.?

Joka tapauksessa, Kiitos.
Kiitos uudesta ajateltavasta, kiihottavan hämmentävästä todellisesta kokemuksesta fantasioideni tueksi, lukuisista orgasmeista.

Kiittäen,
-M

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

En tiedä rajojani..

Nyt rauhoitun vasta.. Ollut vähän rankka päivä. Kuoleman väsynyt ja kurjia näkyjä ja tiettävää stressiä paniikin rajoilla. Nyt kun saa hetken rauhoittua, se kiihottaa tuolla sisällä enemmän ja enemmän, ja  käyn taas venkoilemaan lantioni kanssa.


Minulla on antamasi lisäksi kotona myös tämmöinen. Olen joskus sitä yksin kokeillut.On minulla kaikenlaista muutakin.. Joita olen tykännyt käyttää ja laittaa mutta nyt en tiedä saanko, ja milloin... Tiedän etten saa tyydyttää, tiedän etten saa laueta, mutta en tiedä millä tasolla rajani kulkee, millä haluat sen kulkevan?

Minulla on esimerkiksi sellaista suihketta, joka kihelmöi ja kiihottaa.. Mutta jos ei koske ollenkaan, ei hyväile, mtään tuollaista.. Sillä sen tein omin lupineni tänään.. Suihkutin sitä, mutten koske, en hyväile enkä laukea.. En ole varma teinkö väärin, en ole suhteuttanut vielä näitä rajoja joissa kuljetaan.. Tyydyttää en saa, laueta en saa.. Jos suihkutan mutten koske enkä hyväile, onko se kielletty? Onko päivän mittaan jos olo on kovin kiimainen, lupa ottaa nänni sormien väliin, pyöritellä sitä? Tai lupa ottaa rinnat rintaliivien ulkopuolelle pullolleen? Tai kiemurrella lantiolla kun tappi on sisällä, jos se kiihottaa? Onko lupa mihinkään suihkeisiin, stimulaatioon.. pornoon? Mihinkään mikä viittaa kiihottuneisuuden säätelemiseen millään noillakaan tasoilla? Vai onko se sitten sellainen selkeä "näpit kurissa"-toiminta että en saa tyydyttää, enkä laueta? Olen epätietoinen rajoistani.

Nyt pitäisi sitten lähteä juoksemaan ahdistus pois.. tappi sisällä. En tiedä ollenkaan kuinka se mahtaa onnistua, miltä se tuntuu tai mitä tapahtuu..

lisää kiihottuen,
-M

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Update

Olisinpa vielä aamuisessa olotilassani! En nukkunut ollenkaan hyvin, mutta oli silti pilkettä, halua, suunnitelmia.. Sain kuulla hirmu huonon uutisen ja nyt vituttaa niin ettei veri kierrä ja kaikki nuo aiemmat ihanat fiilikset hävisivät hetkessä vaan. Ihan vaan siksi tämä, että kun et kuulemma omaa kristallpalloa (minkä kyllä luulen että omistat..), niin tiedoksi jos aistit ärtyneisyyttä..

varoen,
-M

Hyvää naistenpäivää Ladyni

Kunnioittaen,
-M

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Halkean.. Silti, kiitos.

Tuln siis online klo 22 kun käskit.. Noin viittä vaille sain viestin laittaa tapin sisääni. Jo sen viestin lukeminen sai sellaisen väristyksen aikaan ettei tosikaan.. Puhumattakaan siitä kun hain sen laatikosta, öljysin sen ja sormeni, työnsin ensn sormean varoen sisään ja hetken liikuttelin, tunnustelin.. Ja sitten asetin silikonisen pään aukolle ja kävin hljaa painamaan sitä syvemmälle.. Aukko levisi hitaasti rentoutuen ja viimein kun sain sen pohjaan saakka, vaistomaisesti jännitin vatsalihakset selkään kiinni.. Tunsn sen.. Sitten vain odotin.

Kuten sanoinkin, olen ollut vonkaaja.. Siitä pyydän anteeksi, huomasin sen kun luin tekstejän ja muistelin joka ilta laittamiani viestejä.. "saisinko edes tapin laittaa sisääni..?" jne. Korvaan sitä tänään, uskon niin. Et usko miten edelleen verivyöhy velloo, kuohuu ja khelmöi ja tahattomasti liikkuu lantio kuin käärmeellä. Häpyhuulet niin turvonneina, klitoris paisuneena ja pelkät askeleetkin saavat voihkimaan.. Mutta kaikesta tästä huolimatta, pidän tästä, pidän siitä etten voi luottaa Sinuun..

Vaikeana..
-M

Anteeksi...

Alkoi hävettää kun luin itsekin nuo läpi, tämä vonkaus. Minun tehtäväni on odottaa..

Tulen klo 22 online kuten käskit.

häpeillen,
-M

Pyydän..

En vain saa halua pois mielestäni, odotan koko ajan. Tekisin ihan mitä tahansa hetkestä hyvää.. Tai edes tietoisuudesta kauanko minun tulee odottaa. Toivon saavani edes jonkin tehtävän illalla, tai ihan mikä tahansa lupa tuntea jotain! Pilluni huutaa, kuumottaa ihan koko ajan, se ei rauhoitu.. Jos vain pieni mahdollisuus on että saan koskettaa illalla, tai ihan mitä vaan, tekisin sen eteen mitä tahdot..

-M

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Pikkuhousut kosteina koko ajan...

..jälleen toivoen jotain.. En pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin kiimaan. Toivoisin saavani laittaa tapin sisääni, tai edes 5min kosketusta.. tai lähettäisit jonkun linkin, jonka haluaisit minun katsovan..

kiimaisena,
-M

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Videosta...

Orgasmikidutus.. En ole tuollaista kokenut noin. Kun torstaina kysyit.. Kyllä, katson sitä taas :) Yhdistän tuossa sen laukeamisen jälkeisen pistävän viillon kun stimulaatio jatkuu laukeamisen jälkeen yhtä vahvana, armottomana ja säälimättömänä.. Sitä olen itse joskus kokeillut. Se tunne, kun vartalo heittelehtii, päässä napsuu ja tuntuu ettei pysty enää yhtään mutta silti jatkaa.

Mutta kun on noin avuton kun tuo tyttö tuossa.. Se avuttomuuden tunne tuo varmasti niin ison uuden ulottuvuuden tuollaiseen kokemukseen että sitä en ole koskaan kokenut. Sairaalla tavalla kiihottavaa katseltavaa, kun en osaa kuvitella voiko se siitä aina oikeasti vaan nousta joka kerta laukeamispisteeseen saakka vaikka kuinka polttaisi kun on saaneen herkkä.. Kolmen, neljänkin jälkeen se pistely, voin kuvitella miltä se tuntuu. Siinä jos joutuu olla täysin liikkumatta, avuton, sanaton, voimaton, silmät varmasti kipinöi ja tuntuu että ratkeaa liitoksistaan. Silti se on mahdollista nousta laukeamispisteeseen.. Uskomatonta.

Emme lähde järvelle, koska on niin kova tuuli. Tytöt tulevat mun luokse hetken päästä, joten nyt en tiedä milloin tappi tulee ottaa pois.. Ja olisin kovasti toivonut että saisin työntää ne kuulat sisääni.. Lupaan etten tule.

Kunnoittaen, odottaen,
-M

Olen ollut ahkera..

Se torstai-ilta.. Jäin niin kesken. Juuri kun aloin rentoutua, päästä siihen estottomuuden tilaan ja tunsin että saatan tulla, aika loppui. Se loppui niin mielettömän kipeään aikaan.. Kuten kerroin, en ole kuin kerran saanut anaaliorgasmia, ja sekin vilpillisesti niin että orgasmikuulat värähtelivät sisälläni sen tahtiin kun nain värisevällä sauvalla peppuani.. painoin sauvaa niin että se painoi vatsani puolta, pillussani kaksi n. 3,5cm halkaisijaltaan olevaa kuulaa joiden sisällä pienempi metallikuula pyöri.. Silloin tulin, se oli paras orgasmini ikinä, ja se olisi voinut nousta vielä multiorgasmiksi.. Se kasvoi ja kasvoi, ja luulin todella että taju lähtee nyt niin se kasvoi silti, ja jännityin ja jännityin, mutta se ei "napsahtanut" siellä ylhäällä, vaan koko se supistus ja koko vartalon kramppaus kun alkoi rentoutua, sekin tuntui ihan kuin orgasmilta takaperin..? Ja jatkoin naimista ja heti pian tunsin uuden jännitteen ja värinät lähestyvän, nousten taas sinne samaan huippuun asti. Se oli myös ensimmäinen squirt-kokemukseni, laukesin niin vahvasti. Sittemmin olen monesti yrittänyt samaa, mutten koskaan ole onnistunut kokemaan mitään tuota uudestaan..

Tuo tunne lähestyi torstai-iltana, juuri viime minuuteilla koin että olen päässyt samaan tilaan kuin sillä kerralla.. Olisin tehnyt mitä vaan että olisin saanut jatkaa! Eilen illalla katselin taas sitä lähettämääsi linkkiä.. Tämä aamu on ollut yhtä kiimaa, odotusta, halusin eilenkin mainita että olin ollut ahkera, jos vaikka olisit antanut minun yrittää samaa uudelleen...

Haluaisin kovasti, laittaa tapin paikoilleen. Antaa sen rentouttaa, kiihottaa, tunnustella sitä, keinuttaa lantiota.. Ja ne kuulat.. Lupaan olla koskematta, lupaan olla laukeamatta jos niin tahdot. Minulla on reilu puoli tuntia omaa rauhaa jäljellä tänään.. Tai edes se tappi.. Siksi aikaa ennen kuin ystävä tulee. Tai edes jotain?
Olen täsmentänyt kalenteriani, olen päivittänyt blogini, olen juuri toipilaana saanut menestyksekkään työviikon pulkkaan, olen pitkästä aikaa tehnyt kunnon lenkin  kun voin paremmin, olen pessyt lattiat, vaihtanut lakanat, tiskannut, imuroinut, perjantaina. Niinkuin sanoit. Jos olen ahkera, saan ehkä lähipäivinä laueta. Tekisin mitä vaan, olisin laukeamatta tai laukeaisin tai ihan kuinka sen haluat, mutta jotain. Haluaisin niin. Edes pienen hetken kosketusta.. Hetken jotain nautintoa.. Tai jotain, ihan mitä vaan..

Kiimaisena, 
-M

torstai 3. maaliskuuta 2011

Kävit taas unessani viime yönä. En muista siitä paljoakaan, mutta muistan kiihottuneisuuden ja halun ja sen etten saanut laueta. En ole varma koskinko itse itseäni unissani, sillä kiima tuntui niin aidolta.. Minun tuli jäädä vatsalleni makaamaan sänkyyn paikoilleni ja jatkaa unia kun olit ensin kiusannut minua riittävästi, sitten lähdit... Muuta en muista.

-M

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Olenpa edelleen sairaana. Viikonlopun olen levännyt juuri niinkuin määräsitkin, ja lepoa on jatkunut edelleen. Tämä on melko sitkeä paskiainen, kaikki keinot on ollut käytössä. Kävin tosin töissä eilen ja tänään, sovin että otan ihan iisisti, muutama tunti päivässä ihan rauhallisesti tärkeimmät pois. Sitten unta, ja lisää unta.


Tehtäväni onnistui sikäli, että toimin kuten käskit ja pidin huolen asioista niinkuin käskit. Olo on vain ollut sellainen, että enempi keskittyminen on mennyt uneen ja lepäämiseen kuin panemiseen, ja olo on tehnyt senkin että laukeaminen ei ole ollut niin luonnollisen helppoa kuin normaalisti olisi, joten viikonlopun aikana sain neljä orgasmia.. Siihen et ole tyytyväinen, sen tiedän. Omasta velvollisuudestani tosin pidin huolen kuten lupasin. Minusta oli ihan mukavaakin toimia niin, keskittyä enemmän toiseen ja siirtää oma nautintoni sivuun. Se oli luonnollistakin, sillä kun vointi ei ole hyvä, ei sitä niin elintärkeänä kaipaakaan vaikka ainahan se sitten kuitenkin ihanaa on kun syttyy. Ja aina sitä jotenkin syttyy, vaikka pää kainalossa.. Mutta olen palvellut. Ja jättänyt tyytyväiseksi. Se riittää minullekin tältä kerralta oikein hyvin.

Minulla on myös paljon henkilökohtaistakin asiaa, ja kunhan osumme samaan aikaan linjoille niin haluan niistä kertoa. Toivottavasti tänä iltana löydän Sinut..

Kunnioittaen,
-M