Odotus..

Monet meistä välillä pidättäytyvät orgasmista. Usein nautinto on sitä parempaa, mitä pidempään sitä joutuu odottamaan: Kiihotustila kasvaa ja mitä kiimaisempi on, sitä uskomattomammalta kosketus sitten vihdoin tuntuu. Tiesin jo nyt, että asemaani kuuluu koskea vain hänen luvallaan. Lupaa en ole vielä saanut..

Sopimuksesta olen pitänyt työpäivän aikana aina kun mahdollista, messengeriä auki. Niin tein perjantainakin, ja jo aamulla sain viestin "huomenta pikkuinen". Jo se sai väreet virtaamaan läpi vartalon. Keskustelimme kevyesti aina välillä töiden lomassa, välillä säästä, töistä, välillä keskustelua johdatettiin siihen, mikä kiihottaa, miksi, mitä ajattelen tai tunnen ja kuinka kiihottunut keskusteluista olen. Vastasin hänen kysymyksiinsä. Eräs kysymyksistä oli, onko minulla täällä liimapuikkoa?

Mitä ihmettä sillä oikein tekisin.. Tai tiedän mihin sitä käytetään, mutta mitä hän halusi että sillä tekisin? Lupasin kuitenkin etsiä, mutten löytänyt. Kerroin löytäneeni saman muotoisen esineen, kun epävarmana tarkistin tarvitsenko oikeasti liimaa, vai sen muotoista esinettä. No sellaisen löysin. Hieman jännittyneenä ilmoitin hänelle, millaisen putkilon olin löytänyt, kuinka pitkä ja kuinka paksu se oli. Sain käskyn mennä vessaan, laittaa esineen häpyhuulieni väliin, niin että se painaa klitorista ja sitten housut takaisin jalkaani. Niin minä tein.. Kun kiskoin farkkuja ylös, tunsin kuinka paksu kangas painoi sitä yhä enemmän minua vasten.. Kastuin heti, halusin vain kiemurrella sitä vasten, puristaa reisiä yhteen ja saada enemmän sitä kihelmöintiä jonka se aiheutti.. Tulin takaisin työhuoneeseeni ja kerroin että olen sen laittanut paikoilleen, ja kuinka järjettömästi se kiihottaa. "Narttu mikä narttu.." Hän ilmoitti, että minun tulee laueta työpäiväni aikana vähintään neljä kertaa, ja alkaa nyt keskittyä töihini. Käsin en saa koskea ja pois sen voisin ottaa vasta kun lähden töistä.

Koitin todella pitää ajatuksia kasassa, mutta jokainen liike ja jopa liikkumatta oleminen kihelmöi, kuumotti ja tunsin vain sykkiväni sitä vasten. Halusin keinutella itseäni sitä vasten, saada sitä kihelmöintiä vielä vähän lisää, kosketusta vielä vähän enemmän.. Tietenkään en voinut koko päivää tuolilla sydän hakaten istua ja venkoilla, oli myös käveltävä. Joka kerta kun nousin, esineen painopiste hieman muuttui, inisin huomaamattani ääneen hiljaa kun koitin pitää itseäni kasassa kulkiessani käytävillä. Välillä rauhotuin ja sain hetken tehtyä jotain tuloksellistakin, välillä taas pelotti niin kovin että joku näkee kuinka posket punottaa, silmät kiiluu kiimasta ja ajatus täysin sekavaa. Kun sitten nousin rappusia yläkertaan työhuoneeseeni, en voinut mitään kun tunsin kuinka veri kasaantui haaroissa, kylmät ja kuumat väreet lähestyivät ja pääsin huoneeseeni, iskin oven kiinni ja nojauduin selkä seinää vasten kun jännitys laukesi, orgasmi sykki läpi vartaloni ja jäin hengittelemään ja rauhottumaan siihen..

En ottanut esinettä pois ennenkuin vasta kun lähdin töistä. Pystyin kuitenkin loppupäivän toimimaan hieman selkeämmin, vaikkakin herkkä lauennut pilluni muistutti koko ajan olemassaolostaan pienenkin liikkeen tehtyäni. Koko työpäivää muistellessani halu kerääntyi kerääntymistään illalla, kiihottuneena kävin päivääni läpi ja halusin uuden orgasmin, halusin ihan hirveästi. Mutta käsin ei ollut lupaa koskea, olin illan epätietoisuudessa, kiimassa, ystäväni luonani kylässä enkä pystynyt keskittymään mihinkään mitä hän höpötti. Ajattelin vain, milloin himoni hellittäisi..

Hän kysyi viikonloppuna montako sain. Tiesin että hän odotti useampaa, vaikken lauennut kuin sen yhden kerran. Tiesin ettei hän olisi ihan tyytyväinen. Kerroin kuitenkin halustani ja himostani koskea. Lupaa en saanut. Jopa se kiihotti entuudestaan.. Rakastan venkoilla ylikiihottuneena ja epätietoisuudessa!
"Avaat tänään blogin ja kun olen lukenut kuvauksesi tapaamisestamme ja eilisestä työpäivästä, ehkä sitten saat luvan."

En siis odottanutkaan saavani nauttia, kuten aina sunnuntaisin olen tottunut tekemään. Rakastan sunnuntaita, en sovi mitään menoja, tapaamisia tai ohjelmaa. En välttämättä edes vastaa puhelimeen, sunnuntait ovat minun omia päiviä ja haluan vaan nauttia, lekotella, mietiskellä, tehdä omia juttujani. Usein vietän tuntikausia pitkitellen ja hyväillen itseäni, vaivun ihan omaan maailmaan ihan omassa rauhassani. Viime sunnuntaina tiesin että niin en voinut tehdä. Avasin blogini sunnuntai-iltana, mutta tiesin että siitä puuttui vielä tuo kuvaus työpäivästä. Tänään olen sen nyt sitten kirjoittanut, ja odotan...

-M