keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Psyykkeen ilkikuriset temput

Se on kivaa. Se on ihan kamalaa! Levoton, sydän hakkaa niin että kuuluu naapuriin. Hymyilyttää. Mihinkään ei pysty keskittymään. Ei pysty syömään. Pelottaa. Haluais sukeltaa peiton alle piiloon. Miettiä että hullu olen, lopeta tollaset ja ala käyttäytymään niinkun normaalit ihmiset! Sitten kuitenkin tietää että se tarve tulee taas nurkan takaa vastaan. Sitten kun se tulee nurkan takaa vastaan, haluaa kurkata sinne mutta livahtaa takaisin.  Kurkkaaminen ei riitä, sinne pitää mennä. Koska haluaa mennä. Saatana sentään. Miks mun pikkuhousutkin on märät? Tiedät varsin hyvin ettei kurkkaaminen riitä. Lopeta. Rauhoitu.

Jännittää, pelottaa, kiihottaa, haluttaa, hirvittää. Ihanaa, kamalaa, sairasta. Hullujen hommaa. Nolottaa, hävettää, kiinnostaa, kauhistuttaa. Tykkäät siitä. Miksi ihmeessä tykkään siitä?
Syvä, syvä huokaus. Eikä auttanut. Hymyile sitten kuin idiootti.

-"mitä sä hymyilet?"
-"en mitään..."

tiistai 11. lokakuuta 2011

Unia alitajunnasta

Laukesin unessa. En voi olla varma tapahtuiko se oikeasti. Kerran muistan heränneeni orgasmiin, saatoin unissani koskea tuolloin itseeni. Yleensä jos näen märkiä unia, se ei pääty tai edes etene orgasmiin saakka vaan jää kiihotustasolle polttamaan. Nyt luulen että oikeasti sain.. Tärinä, tykytys, sykkiminen, rauhoittuminen. En herännyt sen jälkeen heti, vaan uni jatkui vielä hetken. Unessa pelästyin että laukesin oikeasti. Onkohan se mahdollista? Tai sitten se oli vain niin hirveän todentuntuinen eläytyminen tuohon uneen.

Olen vaihdellut tässä muutamia lupaavan oloisia sähköposteja. Mies tuntuu kiinnostavalta, keskustelutaitoiselta ja hallitsevan oloiselta, on saavuttanut otettaan jo heti alkuun - en koe minkäänlaista painostuksen tuntua tai kiirettä, näin on oikein hyvä. Tutustua ihan rauhassa ja muodostaa hiljalleen mielikuvaa vastapuolesta, tunnustella kuinka ajatukset osuvat. Olen kuitenkin saanut jo tehtäviä. Erilaisia kuvaustehtäviä, laukeamiskielto ilman lupaa.. Uneni nivoutui varmasti näistä asioista..

Olen törmännyt ajoittain kertomuksiin, joissa masturboidaan ruuan kanssa - banaanit, kurkut ynnä muut. Vaikka kekseliäänä itseäni pidänkin, ajoittain melko kinkyn ajattelunkin omaavana, en ole koskaan mitään vastaavaa työntänyt itseeni. Harjanvarsia, sähköhammasharjaa, kynttilääkin, mutten mitään syötävää. No tikkarilla olen leikkinyt, mutta muuten en. Kovin kummoista sisääni ei edes mahdu, ja häkellyin ja jännityin kun sain tehtäväksi masturboida kurkulla, kuva todisteeksi. Epäonnistuin tehtävässä, sillä kauppa oli mennyt jo kiinni, korvasin tehtävän heti tilanteen salliessa pienellä shampanjapullolla. Jäi kuitenkin mietityttämään, olisiko sellainen mahtunut sisääni.. Miltä se olisi tuntunut? Loin mielikuvaa mielessäni siitä tuolloin, jännitti, kiihotti, epäröin.. Siinähän on usein sellainen ohuempi kärkikin, mihin se osuisi ja miltä se tuntuisi? Mahtuisiko se ollenkaan..

Unessa olin koulussa. Olin tehnyt tehtäviä matematiikassa, katselin niitä enkä osannut perustella ollenkaan miksi olin päätynyt kyseisiin tuloksiin. Ei ollut perinteistä luokkahuonetta, vaan olimme sokkeloisessa rakennuksessa, kukin oman vilttinsä päällä tehtäviä tekemässä. Professori siirtyi oppilaan luota toiselle, arvokkaana, vaativana, hieman pelottavan tuntuisena ja tarkasti tuloksia. Pelkäsin omaa vuoroani, omituinen kihelmöinti läpi vartalon odotin hänen kumartuvan ylleni, pyytäen näyttämään tehtäviäni. Olin tehnyt ne, mutten osannut enää perustella niitä. Yritin vastailla kysymyksiin ja jännitin mitä tapahtuu, sydän hakkasi, sähköinen olo. Hän kuiskasi matalalla, vaativalla äänellä ottavansa minut, heti kellon lyötyä etsivänsä käsiinsä. Unessa fiilikset ja tuntemukset ovat aina hirveän voimakkaita. Tuo tunne oli sekoitus kiihotusta, jännitystä, pelkoa ja halua.

Lähdin kiiruhtamaan kellon lyötyä piiloon. Mies kuitenkin seurasi tiiviisti perässä. Arvokkaan tyynesti kulki perässäni, muiden huomiota herättämättä seurasi ihan kannoilla. Kiristin tahtiani sokkeloisilla käytävillä, koitin itsekin kävellä mahdollisimman nopeasti pakoon, mutta niin etteivät muut käytävillä ihmettelisi. Jouduin jonkinlaiseen varastotilaan jossa oli vanha kankainen sohva ja paljon  kirjoja, pieni pöytä. Luulin eksyttäneeni miehen, kunnes käännyin ja näin hänen seisovan takanani, ivallinen hymy huulillaan. Sitten en muista tapahtumia selkeästi, muistan ne fiilikset joita uni herätti, kiimansekaista jännitystä ja pelkoa, kysymyksiä joihin en osannut vastata, kiusallisia kosketuksia, vaatimuksia. Seuraavaksi muistan istuvani tuolla sohvalla, pöydällä oli kurkku. Jokin pakottava tarve oli kokeilla sitä unessa, haukoin happea kun työnsin sitä sisääni, syvemmälle ja syvemmälle, sitten laukesin. Yritin lopettaa ennen, mutten ehtinyt. Orgasmi otti vallan ja vyöryi läpi vartalon. Tiesin että se oli kielletty. Mietin kuinka selittäisin tapahtuman, kunnes sitten aamuyöstä heräsin kuun paisteeseen ja ymmärsin sen olleen unta. Olen melko varma että se oli vain unta.


maanantai 10. lokakuuta 2011

Ensimmäinen

Pieni sensuurivaroitus tähän alkuun, jo ensimmäinen lause kertoo miksi.

Olin 14-vuotias. Hengailimme, kuten silloin puhuttiin, ulkona. Silloin 17-vuotias tuntui vanhalta. Juttu lähti vitsistä että mennään nussimaan erääseen autioon taloon.. Olin ymmärtämättömyyttäni mukana vitsissä, lähdimme jopa kävelemään tuohon taloon. Meitä oli neljän tai viiden hengen seurue, hyvä tyttöystäväni, muutama jätkä ja minä. Päästyämme perille aloin ymmärtämään ettei kyseessä ollutkaan ihan leikki. Annoin ymmärtää, enkä ymmärtänyt antaa. Sanoin etten aio tehdä kanssaan mitään koska minulla oli kuukautiset. En muista mitä puhuimme aiheesta, muistan että ei siinä muuta kuin ettei pääse oikein pesulle täällä. Hän ei ehkä tiennyt että olin neitsyt silloin, en muista. Tai sitten tiesi, saatoin sanoa senkin syyksi etten aio naida.

Jotenkin ratkaisu kulkeutui puhetasolla suuseksiin. En ollut koskaan tehnyt niin. Siihenastiset seksuaaliset kokemukset oli ainoastaan kielisuudelmia, käsin koskettelua vaatteiden päältä haaroista, rinnoista, perseen puristelua ja fritsuja. Jokin kiima itsessä heräsi kuitenkin, kokeilunhalu.. tai ihan vaan kiima. Halusin toisaalta kokeilla millaista se olisi. Olin nähnyt kuinka kyrpää imetään pornoleffoissa.. Tilanne eteni niin nopeasti, hän veti mukanaan pimeään koppiin, vähän kuin vanhan ajan taloissa on kuivavarasto keittiössä tai jokin siivouskaappi. Pimeässä tunsin vartalon lämmön edessäni, paikansin sen ja ennenkuin ehdin ajatella, tunsin kädet lantiolla vetäen itseensä kohden. Kiihottavan hyväntuntuinen pitkähkö kielisuudelma, jonka aikana vyö ja farkun napit aukesivat, pian kämmen päälaellani painaen minut polvilleni maahan.

Muistan vieläkin miltä tuo tilanne tuntui. Ei sanoja, ei kysymyksiä, ei mitään muuta kuin määrätietoinen ohjaaminen päästä painaen lattialle. Muistan pehmeän kiihottavalta tuntuvan ja tuoksuvan elimen pinnan hamuavan kasvojeni edellä, löytäen huuleni. Raotin huulia ja otin sen suuhuni. Muistelin miten sille leffoissa tehtiin.. Se otettiin suuhun, pehmein huulin ja hampaita varoen, kädellä vartta hyväillen. Koitin imeä kevyesti ja annoin huulten liukua sen vartta pitkin ottaen syvemmälle ja liu'uttaen jälleen kärkeä kohden. Löysin pian rytmin jolla vartta hiukan puristava käteni pääsi huulieni liikkeiden avuksi, hänen työntäessään lantiolla vasten suutani. Annoin kielen liukua vartta pitkin samalla, välillä kokeilin vähän jos liikuttelen sitä suussani sen varrella samalla. Lantionsa liike ja hengityskin tiheni, lopulta hän vetäytyi suustani, runkkasi orgasmin räjähtämispisteeseen valmiiksi ja toi sykkivän kyrvän suuhuni takaisin laueten sinne. Imin kaikki, nielin kiltisti kaikki. 

Kerroin tyttöystävälleni mitä tapahtui, ja kävellessäni kotiin mietin tapahtumia ja koitin rapsuttaa suupieliini kuivunutta nestettä irti etten jäisi kiinni. Myöhemmin sitten jäinkin. Olin kirjoittanut tapahtuman päiväkirjaani, josta äiti sen jokin aika sen jälkeen löysi. Nosti syytteen, joka sitten hylättiin sillä olin vapaaehtoinen. Tapahtumasta tiesi koko kylä, kaikki ikäisemme. Se oli silloin aika nöyryyttävä kokemus, nyt jo aikaa sitten unohdettu. Tosin samaisen ihmisen kanssa olen sitten törmännyt vuosia sen jälkeen netissä ja sitten muotoutunut eräänlaiseksi YYA-sopimukseksi, satunnaista seksiä joka sujuu loistavasti, kiihottavan pervoja tilanteita, ei jälkipuheluita, ei mustasukkaisuutta, ei ongelmaa. Sama ihminen, joka vaati ottamaan anaaliseksin jälkeen kullinsa suuhuni, sama joka pakottaen työnsi sen niin syvälle nieluun että opin kuinka nieluun voi nussia ja kuinka syvää kurkkua voi käyttää. "Kuka sut noin on opettanut imemään? Isi on tainnut opettaa.."
Sekin loi suhteellisen nöyryyttävää tunnelmaa kun yksityiskohtaisesti poliisisedälle jouduin tapahtuman kuvailemaan, vanhempieni läsnäollessa. Sitten poltin päiväkirjan, jokin vuosi tapahtuman jälkeen joku poltti myös tuon autiotalon ja tuo kokemus on kiusallisuudeltaan laantunut ja sitä voi muistella pieni sairas pilke silmillä.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Kesällä kerran...

En saanut taas aamuyöstä unta.. Mietin usein tuota kesäkuun loppua. Tapaamista. Aloin tänä aamunakin miettimään sitä jälleen. Niin paljon jäsennettävää, kiihottavaa muisteltavaa, hämmentävää pureskeltavaa. Miltä tuntui olla täysin tiedoton siitä, keitä huoneessa oli. Valta-asetelma oli niin ylitsepursuava, häkellyttävä, vaativa ja niin mukaansavievän kiihottava etten oikein edelleenkään osaa sitä jäsentää. Silmät sidottuna, Ladyn sitoessa käsiäni taakse, luotin. Vaikka mielentilani oli aiempien tapahtumien valossa hyvin sekava ja ahdistunut, olin jo muutamia kertoja antautunut köysiin, ottanut vastaan tulevan. Oloni oli jokseenkin turvallinen, jännittynyt mutta turvallisen luottavaisen epäröivä. Kunnes sitten kaikki muuttui.

Aiemmin tapaamisessa olin saanut kokea jotain aivan uutta. Mukanamme oli toinen tyttö. Hän tuli jälkeeni paikalle, ei tiennyt paikallaolostani. Lady oli halunnut opettaa minua, näyttää millaista on sitoa, piiskata, pyörittää. Muistan tuon tytön ilmeen kun astuin varovasti takahuoneesta esiin. Ne silmät ikäänkuin leimahtivat, häntä kiihotti ajatus että ympärillään on nyt kaksi naista. En tuntenut tyttöä. Tiesin että sellainen tulisi tapaamiseen kyllä, en tiennyt mitä minulta odotettiin tai mitä tulisi tapahtumaan, mutta luotin että Lady ohjaa tilannetta. Niin hän tekikin. Opettavaisesti kertoi solmuista, asioista joita tulisi muistaa, kehoitti piiskaamaan.. En pystynyt tilanteen hämmentäessä keskittymään asioihin, tekniikoihin, mihinkään.. Tilanne oli sekaisen kiihottava ja koitin olla tomeran asiallinen.

Tyttö oli masokisti. Niin Lady minulle kertoi. Hän sanoi, jos meinaan piiskata, sen pitää oikeasti tuntua. Tunsin olevani hirmu kömpelö, en uskaltanut. En halunnut satuttaa. Rohkaisujen myötä vähän kokeilin tempoa kovemmin, huomasinkin värähtelyitä. Tytön iho alkoi punottamaan hiljalleen. Hän taisi pitää siitä. Lady siirteli meitä kuin shakkinappuloita, minä sain lähinnä seurata, oppia ja kokea uutta. Tyttö ohjattiin nuolemaan jalkojani. Sellaista ei ole koskaan minulle tehty tuolla tavoin. Istun sängyn reunalla, tyttö edessäni polvillani, lämmin märkä kieli nuolee ohuen stay-up -kankaan läpi säärtäni ja polveani. Se kiihotti fyysisesti yllättävän paljon.. Ehkä henkisestikin? Henkisesti koska tilanne oli niin kiihottava. Ei ehkä siksi, että joku alistuu minulle. En kokenut sitä roolia luontevaksi, hämmentäväksi ehkä, kiihottavaksikin mutten luontevaksi. Tytön käskettiin nuolla rintojanikin.. Hän oli köysissä, pehmeät hiukset hivelivät vapaana roikkuen ihollani ja suloinen suu nuoli ahnaasti juuri sitä mitä Lady käski. Tyttö oli aika suloinen. Ei ehkä kaunis, mutta söpön suloinen..

Lady antoi kaksi minuuttia aikaa hänelle laueta, liikuttelin ohjeen mukaan sauvaa tytön pillulla, klitoriksella liikutellen sitä. Ajastin piippasi, tyttö lähetettiin kotiin. Vapauduin hieman kun outo tilanne laukesi, toisaalta mielessäni sinkoili pieni jännitys siitä mitä seuraavaksi? Minua ei laitettu kotiin, vaan sain köyttä käsiini. Tilanne jatkuisi.. Hän huomasi jälleen mielentilani heittelehtivän päivän aiempiin kurjiin uutisiin, ikäänkuin jyrätäkseen ne, hän sai samalla voimalla, samalla kiihottamisella mieleni jälleen vain vapisemaan kiimasta. Silmät sidottiin, kämmen rintakehällä, kädet köysissä, huulet korvalla, sormet nänneillä.. kaikki se taika nivoutui yhteen, muu unohtui, kiima jäi. Hän seisoi takanani, kuiski korvaani että mitä jos jättäisi minut noin. Silmät ja kädet sidottuina, oven auki Helsingin kadulle, oveen lappu "sisällä narttu vapaassa käytössä". Vieressä oli työmaa, siellä olisi varmasti miehiä jotka lapun huomatessaan poikkeaisivat mieluusti, hän jutteli. Jos lähettäisi viestin puhelimestani kaikille etten palaa muutamaan päivään, olinhan saanut ikäviä uutisia ja halusin olla rauhassa.. Olisiko hän voinut tehdä sen oikeasti? -Olisi. Mietin että kyllä oikeasti olisi voinut. Jostain syystä kiihotuin vielä entisestään, en mennyt paniikkiin tai pelännyt, vaan kiiihotuin lisää. Mikä valta hänellä siinä kohden minuun olikaan. Kaikki valtit jotka olin vapaaehtoisesti käyttöönsä antanut, enkä mennyt paniikkiin, vaan kiihotuin.. Kuinka kieroutunut voi ihmislapsen vietti olla, mietin.

Lähenteli tosin paniikkia, kun tilanne yhtäkkiä muuttui. Minua oli varoitettu, että tämä ihminen saattaa tulla käymään. Jotenkin kai tytön lähdettyä, alitajuisesti asennoiduin tilanteen olevan jo ohitse, suurempien yllätysten menneen.. Seisoin keskellä lattiaa hänen astuessaan sisään. Lady esitteli minut hänelle. Hän kysyi, tiedänkö kuka hän on. Mietin mitä kuuluu vastata? Tiesin tavallaan kuka hän on, mutta en nimeä, kasvoja, mitään hänestä. Nyt ainoastaan äänen. Tunsin katseen pureutuvan voimakkaan kiusallisena, tietenkin kun en voinut nähdä mitään, tunsin vain. Kuulin vain. "Käännys ympäri." Käännyin johonkin suuntaan ympäri, hieman haparoiden. Sydän hakkasi ihan hirveästi, taisin täristäkin hieman. Hän kysyi jännitinkö? Nyökkäsin. He vaihtoivat Ladyn kanssa muutamia sanoja ja kommentteja, esittivät minulle joitain kysymyksiä. "Minkäslainen tyttö tämä on?" -Mielenkiintoinen, vastasi Lady. "Vähän yliojentaa jalkoja tuo tyttö.." Arvelin jo silloin tämän ihmisen olleen kuulleen ainakin jotain, tiesin että olivat jossain yhteydessä puhuneet jotain minusta. En tosin tiennyt hänen olleen jo tuolloin kuitenkin täysin perillä jokaisesta kiinnostavaksi kokemastaan asiasta minun suhteeni.

He molemmat liikkuivat ympärilläni, tarkastellen, kysellen, hivellen, kosketellen. Paitani oli avattuna rintojen alle, rinnat nostettu liivien päälle paljaiksi. Kosketuksia, molemmin puolin, nipistyksiä, kiusaamista, nännien pyörittelemistä ja härnäämistä, hivelyä.. "Nää on hyvät, näistä pidän", kuulin. Jotkut nipistimet, en tiedä mitkä.. Niiden heiluttelu. Valuin niin täyttä kiimaa kun ihminen vaan voi, en tajunnut itsekään sitä. En tajunnut oikein mitään muuta kuin sen olon joka siinä oli. En muista tapahtumien kronologista järjestystä, en muista varmaan kaikkea ylipäätään ollenkaan mitä siinä sumussa tapahtui, en olisi muistanut vaikka olisin kirjoittanut ne heti kotona ylös. Halu pehmensi pään, kiima sumensi aivot.

Jossain vaiheessa minut käskettiin polvilleni lattialle, ohjattiin Ladyn eteen hänen istuessaan sängyllä, komennettiin nuolemaan jalkoja kuten tuo tyttö oli hetki sitten tehnyt. En osannut.. yritin parhaani. Kuulin käskyjä, neuvoja, vaativaista kannustusta keskittymään, kommentteja siitä kuinka pärjään.. Kasvoni ohjattiin Ladyn haaroihin. Sukkahousujen päältä sain nuolla häntä, kuuntelin arvosteluja, ihminen takanani nostaen välillä hamettani lanteille, raottaen stringejä kuin tarkastaen millaista siellä on. Hän nyki minusta tahtia jollain vyötärön ympäri kieritetyllä narulla, jonka irtopäät kulkivat haarojeni välistä taakse painaen klitorista, ohjaten rytmiä.. Vähän kuin joku lassottu eläin jota ohjattiin siinä kontallani lattialla. Lady käskettiin hakemaan jotain, en kuullut mitä. Kiiman seasta erotin sanat "Haluan nähdä kun nussit tota huoraa". Minut autettiin sängylle kontalleni, tunsin tekokyrvän painuvan sisääni... Voi luoja miltä sellainen tuntuu kaiken hämmennyksen, pistävän polttavan halun ja kiiman sekaisena kun se vaativasti työntyy syvälle sisään, käy naimaan määrätietoisin ottein valuvan märkää ja turvonnutta pillua.. Sain monta muistutusta, etten saa laueta ennen kuin pyydän luvan.

Sen muistinkin, luulen että muistin sen joka kerta. Kiittää en muistanut kertaakaan.. Ei toimi silloin aivoissa oikein mikään kun on lauennut. En silloin, kun kasvoni upposi Ladyn pilluun kun koitin keskittyä tekemään kielelläni oikein, sormillani oikein mutten hahmottanut mitään muuta kuin takaani työntyvän sauvan suristen painuvan sisään ja ulos.. "Keskity!" Hän piteli sitä kädessään, nain lantiollani sitä vasten. Välillä hän liikutti tai painoi vatsaani kohden, käänsi kulmaa ja en kestänyt kun huuto pääsi huuliltani, olin saamassa mielettömän orgasmin. Sain siihen luvan ja silloin laukesin aivoista varpaisiin saakka. Sen jälkeiset tapahtumat menivät yhdessä sumussa.. Minut komennettiin välillä naimaan vuorostani Ladya tuolla tekokalulla, en meinannut saada sen toista päätä sisääni mahtumaan. En ollut koskaan käyttänyt sellaista, en tiennyt kuinka se pysyy ja miten sitä pitää pitää. Huomasin Ladyn kuitenkin nauttivan siitä, hän ei ollut kuulemma saanut kyrpää aikoihin.. Niin paljon uutta, sekaista ja häkellyttävää tapahtui tuona aamupäivänä, mutta nautin joka ikisestä tunteesta. Nautin niistä edelleen kun mietin niitä.

Tämä ihminen jossain vaiheessa lähti. Sanoi ettei minun ollut nyt tarkoitus nähdä hänen kasvojansa, ohjeisti ja lähti. Olin jo aivan loppu, luulin että rauhoitumme jo.. Lady sitoi jalkani erilleen sängylle, sitten tunsin tapin tunnustelevan aukolla ja alkaen työntyä sisälleni. Koitin kuunnella mitä seuraavaksi? Tunnistin lempileluni surinan. Sellainen jellysauva jossa delfiininokan muotoinen klitoriskiihotin, sauvan kärki taipuu juuri oikeaan kohtaan ja siinä on sellaisia pehmeitä nystyröitä vielä pinnassa. Sisällä pyörivät helmet, mutta sen moottori on ollut jo rikki jonkin aikaa. Sitä lelua en kestä kauaa. Sain myös tuntea millaista on kun nainen oikeasti tietää kuinka nuollaan.. Hän levitti häpyhuulia erilleen, koskee kielellään juuri siihen pistävän polttavaan kohtaan josta silmissä alkaa kipinöidä. Sen tunteen jälkeen orgasmikin on juuri tuollainen. Pistävä, voimakas voimakas laukeaminen jonka jälkeen on todella kosketusarka. En muista montako kertaa laukesin, muistan vain että jossain vaiheessa sauva sisälläni, tappi sisälläni ja vielä jokin ylimääräinen surrutin painamassa delfiininokkaa klitorista vasten, en voinut uskoa että se vyöryy taas, juuri ennen kuin edellisestä olin edes toipunut. Huusin ei:tä, en oikein tiedä edes miksi.. Tuntui että se vaan tulee sieltä taas vaikkei pitänyt? Kunnes tajusin pyytää luvan ja taisin venkuroida orgasmin pyörteissä jalkani köysistä tai remmeistä irtikin siinä. Sitten sain rauhoittua.

Mieletön, mieletön liuta mielettömiä tapahtumia, uusia tunteita, kiihottavia ajateltavia joita ei oikeasti tapahdu kuin fantasioissa. En tänä päivänäkään tiedä onko tuo ihminen kävellyt joskus kadulla vastaan, en tiedä mikä oli loppupeleissä tai alunperinkään kaiken tarkoitus, mitä hän minusta tietää tai tiesi jo silloin, mutta ei sillä oikeastaan ole juurikaan väliä nyt. Opin tuosta heidän välisestä asetelmastaan paljon ja ymmärrän sitäkin nyt enemmän. Se, ymmärränkö omaani, saa taas uutta näkökulmaa ajatuksiini. Toisaalta ei minun tarvitse liittyä siihen kuvioon ymmärtääkseni omaa pysäkkiäni jolla matkallani olen. Sellaiseen peilaaminen kuitenkin auttaa, herättää ajattelemaan kuinka itse sellaisen kokisin, kykenisinkö, haluaisinko... Mielenkiintoisia ajatuksia jotka aina pikkuhiljaa johtavat uusiin kulmiin katsoa asioita.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Ajatusleikkiä

Se oli ihan siinä, mutten mennyt..

Joudun viikonloppuna hyvin kiusalliseen tilanteeseen. Luoja kuinka kiinnosti antautua. Kaikille haluilleen vaan ei voi antaa periksi. Ei vaikka kuinka narttu olisi.. Vai onko narttu jo, kun yleensä haluaisi, riittääkö se? Helvetti kun se jäi polttamaan, teki mieli laittaa viesti perään. Onneksi en laittanut. Tilanne ohi. Kunnes tulee seuraava kerta.

Se ei ennen ole mennyt näin polttavaksi, näin suoraksi. Kuten olen luonnehtinut sitä outoa vetovoimaa, valtaa ja hämmentävyyttä jota joissain vain on, joissain ei ole. Eräs työkaverini sivutyöstä, auktoritaarisessa asemassa oleva, työnjohdollisesti esimiesasemassa kohtaani oleva ihminen, omaa sen taian minuun. Hän tietää sen. Olemme keskustelleet seksistä, tiedän vähän suuntaa millaisia ajatuksia hänellä siitä on. Niitä suuntia pystyy lukemaan helposti myös normaalista huulen heitosta, merkkejä alistushalusta vitsiksi naamioiduin tokaisuin. Hymy, ilme ja silmät paljastavat niiden taustalla olevan häntä kiihottava alue. Tiedän myös hänen pyörittävän melko montaa asiaa (naista) nyt kun on vapaa, suhteessa ollessaankin ainakin yhtä vakituista salanarttua, usein myös vuoron jälkeen satunnaisia hoitoja. Mietin, mitä jos hän tietäisi luonteeni? Mieltymykseni? En voi kuin arvailla mitä sitten tapahtuisi, millaista se olisi.. En usko että hän voisi edes kuvitella minun ajattelevan näistä asioista näin.

Hänen lähelläolonsa, katseensa tai kysymyksensä saa aina niin vaikeaksi. Häkellyn, punastun, arvostan.. En usein jää sanattomaksi tai ole neuvoton, tai ainakin pystyn peittämään sen jollain. Tälle en pysty. Sain niin suoria vihjauksia, selviä katseita, kosketuksiakin. Kommentteja rinnoistani, mainintoja yleisesti halukkuudestaan ja toruja siitä että se on minun syytäni? Selkeitä katseita, tokaisuja ettei keskittymisestä tule sellaisessa olotilassa nyt yhtän mitään, tiskin yli kumarruttuani takanani huudahdus ettei noin voi tehdä. Ei huudahdus niin, että olisin eittämättä voinut yhdistää sen itseeni, kuitenkin pieni tarkoitus että niin tekisin. Puoliääneen ohimennessään muka itsekseen tokaistuja selviä toteamuksia, joita joko saatoin kuulla ja ymmärtää tai sitten en, jättäen minut epäröivään oloon, mitä hän mahtoi tarkoittaa milläkin. Sitten kysymys, haluanko häneltä kyydin kotiin? Hän tiesi minulla olevan jo kyyti. Hän osoitti sen hyvin selvästi mitä ajatteli, mitä halusi. Sellaiset asiat vaan vaistoaa. Osan sivuutin muka-ymmärtämättömyydellä, en osannut suhtautua. Osan kuittasin vitsinä, osalle hieman hymyilin takaisin. En tiedä minkä viestin lopulta annoin...

Tai se hetki, kun törmäsimme vessan ovella. Olin aiemmin nähnyt ennen peitossa olleen tilan, joka nyttemmin on raivattu ja jonka wc-tiloja voisi käyttää. Kysyin, sielläkö voi nyt käydä. "Voi. Siellä voi myös nussia." Tokaisin jotain onnentoivotuksia missioonsa ja huudahdin vitsinä, voiko sen tehdä myös yksin ja menin. Tullessani takaisin hän kysyi oliko wc-käyntini ollut tyydyttävä? -"Oli kyllä, kiitos kysymän." Jonkin aikaa myöhemmin kävin uudelleen. Pestessäni käsiä kuulin kun ovenkahvaa kokeiltiin. Kiiruhtaen kuivasin kädet ja avasin oven. Pimeä huone, hän oven takana, silmillään omituinen ilme. "Moi". -Moi.. Se kaksisekuntinen tuntui kiusallisen pitkältä kymmeneltä minuutilta. Lopulta en pystynyt kuin kääntämään katseeni alas, luikahdin käsivartensa alta joka piteli ovea auki ja kiiruhdin pikaisesti takaisin työpisteelle..

Näistä lähti oma yön ajatusleikkini. Mietin mitä veruketta hän olisi käyttänyt, millä hän olisi tullut kylään? Vai olisiko verukkeet olleet kaikki liian läpinäkyvää jo siinä vaiheessa? Ja jos olisi, olisiko sillä ollut enää siinä vaiheessa mitään väliä? Vai olisko se jäänyt pelkälle polttelutasolle. Hän saattaa kunnioittaa suhdettani, sitä en tiedä. Saattoi ajatella järjelläkin, en tiedä. Jäi vaivaamaan, mitä olisi tapahtunut jos olisin noussut kyytiin.

Mietin millainen olisi automatka ollut. Olisiko tuo vihjailu jatkunut, vai voimistunut? Olisinko tietoisesti kannustanut? Jos olisin, olisiko hän tehnyt siirron, ja jos niin minkälaisen? Olisiko se ollut samantyyppinen tarraaminen poskistani kuten aiemmin illalla, toinen peukalo toisella puolen poskea, neljä muuta sormea toisella puolen ja rutistus suutani mutrulle, alistava ravistus ja ivallinen tokaisu "hyvät huulet".. Tarkastanut reaktioni, siirtynyt sen myötä uuteen vetoon? Käskenyt tehdä niillä jotain. Ehkä tarttunut hiuksista ja painanut pääni syliinsä niskani takaa. Senkin olisi voinut vielä kuitata vitsillä, lopettaa, naurahtaa. Olisin omalla reaktiollani voinut joko osoittaa tajuavani mistä on kysymys, osoittaa ymmärtäväni missä mennään, tai kuitannut tilanteen "olettamalla" sen olleen leikkiä. Leikkiä, jollaista häneltä voi odottaa.Olisinko jo autossa saanut tukehtua elimeen, jonka valitteli koko illan kaipaavan purkautumista? Olisiko se työntynyt nieluuni vahvan käden painaessa päätäni syvemmälle, välillä päästäen hetkeksi hengittämään.


Olisiko matka jatkunut niin, että nyt kun kerran aloitit, teehän loppuun asti. Kyselemättä noussut autosta mukanani kotiini, seuraten perässäni, katse selässäni ja takamuksessani vaatien kävelemään eteenpäin, katsomatta taakseni, päästäen kotiini. Olisiko sisällä neuvoteltu? Tunnusteltu? Oltu kohteliaita, osoitettu arvostusta kuten ajoittain tunsin että kaikesta huolimatta halusi välittää minulle? Vai oliko sekin vain peliä? Olisiko sisällä tilanne mennyt niin nopeasti, ettei reaktioideni tunnusteluun ollut sijaa? Pelkkä tönäisy vatsalleni sohvalle, vaatteiden repiminen yltäni, yli puolet minun kokoiseni ihminen takanani pitäen tiukassa otteessa, läimäytellen poskelle, takapuolelle, työntyen kysymättä sisääni ja naiden halunsa siltä seisomalta sisääni...


Vai lähtikö ajatusleikki omasta ajatuksestani? Vai onko se ollut olemassa jo pitkään?Mitä sitten, kun tulee seuraava kerta. Tuleeko sitä? Kuvittelinko kaiken? Jos en, osaanko sivuuttaa sen edelleen. Vaikeaa. Niin vaikeaa, ja kuitenkin niin kutkuttavan kiihottavaa. Onneksi runkkasin ennen töitä. Ennen kaikkea tuota.

To my Icequeen..

Tänään vaistosin jälleen niin paljon kiukkua taas minua kohtaan vaikka tarkoitus oli kysyä saatko / luuletko saavasi / aiotko edes harkita hankkivasi jotain toista siihen, jos et, olisin järjestänyt lähdön vasta torstaiaamuksi, koska olimmehan sopineet tuosta jo aiemmin. Muttet keskustellut kanssani joten ajattelin yrittää myöhemmin uudelleen.

En ymmärrä miksi nykyään olet minua kohtaan niin hirveän tyly. En ota selvää ollenkaan.. Ensin täsmennät koko ajan kuinka olen vapaa tekemään mitä haluan, kuitenkin närkästyt esimerkiksi jos olen laittanut yhteystiedon blogiin josko joku muukin mahdollisesti haluaa vaihtaa ajatuksia. Myöskään syyni ei ole se että sain tuon kanavan ajatuksiisi. Myöskään en ole millään tavoin pettynyt, harmistunut tai närkästynyt vaikka tajusin siitä olevani ihan joku muu projekti kuin mitä alussa luulin. En ole edes pyytänyt kommentoimaan tuota asiaa millään tavoin, vaikka joku saattaisi vastaavasta loukkaantuakin. Tavallaan kaikki yhteydenpito, ohjaus ja koko kuvio tulikin ihan muualta, puhuit toisen suulla, teit toisen käsillä asioita, kirjoitit toisen sormilla kaikki viestit, kaikkia naruja veteli ihan joku muu ihminen ja silloin tavallaan mikään ei ollut niinkuin luulin. Saatat tehdä niin edelleen, en tiedä. Syy miksi en ole harmistunut, on se että olen hypännyt käytettäväksi, ja sitähän tuo on olllut. Mikään ei varsinaisesti ole eri tavoin.

Tuon kesäkuun lopun jälkeen ei kuitenkaan käsittääkseni ole mikään sopimamme asia muuttunut, käytöksesi on kuitenkin. Vaikka sovimme voivamme olla edelleen yhteydessä ilman muuta sitoumusta, olemme tavanneet muutamaankin otteeseen sen jälkeen ja ne on olleet ainakin minusta uskomattoman hienoja kertoja. Nyt kuitenkin vaikkei tilanteemme ole muuttunut, käytöksesi selkeästi on enkä tiedä miksi, mitä tein väärin vai loppuiko kiinnostus sieltä suunnalta vai onko ohje annettu että nyt pitää unohtaa kokonaisuudessaan tämä tapaus koska pääsin jyvälle. Joka tapauksessa tulkitsen sen siten, että mission aborted. En ole tyhmä.

En ole käsittääkseni tehnyt mitään minkä vuoksi ansaitsen vihamielisyyttä ja kiukuttelua, olisin halunnut ihan vaan tarkistaa tuon asian kuinka sovitaan, ihan kuin halusin vain kertoa viimeksi sen saamani tiedon, rehellisyyden nimissä. Aina saan hyökkäykset. En haluaisi enää niitä kun en ymmärrä mistä ne tulee ja miksi. Liehutat positiivisuutta, sydämiä ja rakkautta, empatiaa, hyvää mieltä ja oloa kaikessa muussa paitsi kommunikoinnissa kanssani. Miksi? Miksi minä olen se jolle pitää olla jääkuningatar, en ymmärrä.

Luulen, että se on turhautumista. Pitäisi pystyä enempään, ja kun en ole pystynyt, otat sen merkkinä omasta onnistumattomuudesta. Luulen, että odotat nyt jo kyllästyneenä joko häviäväni kokonaan tai taipuvani kokonaan, se välimuoto ei taidakaan enää pitää paikkaansa. En pysty samaan syvyyteen jossa itse olet, en ainakaan nyt. Sekö turhauttaa? Ajattelin tavallaan, että olisi mahdollista luoda oma asetelma, omat kemiat ja omanlainen kanssakäyminen ja suhde, kuten aikoinaan sanoitkin - riippuu ihmisestä ja persoonasta mitä se itsessä herättää ja sen myötä tietää minkälaisista asioista kyseisen kanssa pitää tai millaisia asioita haluaa tehdä. Niin luulin sen olevan, muttei se ole niin. En voi kopioitua samanlaiseksi orjaksi samanlaiseen asetelmaan, koska olen eri ihminen. Samaa ajattelen sinusta - et voi kopioitua "esikuvaksesi", sillä olet eri ihminen. Tai sitten taidan ärsyttää sinua ihan järjettömän paljon vaan jostain muusta syystä. Tai sitten puhut toisen suulla. En minä tiedä.

Oli kuinka oli, tämä paikka saa olla ajatusteni virtauspaikka joka on osoittautunut melko vapauttavaksi.